Vihti ja sen eteläinen osa eli Nummela on kasvava ja positiivisesti virittynyt suomalainen kunta, joka toivoo paljon mediassa olleen Tunnin Junan oikeasti tulevan ja tuovan samalla Vihdin Nummelaan uuden, henkilöliikenteen rautatieaseman ja sitä kautta uutta buustia alueen tulevaisuuden kehitykselle.
Siinä missä nettikasinoilla parhaat bonukset ovat uusille asiakkaille saatavilla oleva bonusraha ja ilmaiset kierrokset, niin mitä on Vihdin kunnalla mahdollisuuksia antaa uusille kuntalaisille, vähän kuin uuden kuntalaisen bonus?
Uuden kuntalaisen bonus
Jos rahapelien pelaajille bonus on käytännössä tapa testata nettikasinon tarjolla olevia pelejä ilman varsinaista omaa rahallista riskiä, niin uuden kuntalaisen bonuksen saa, kun oikeasti on muuttanut uuteen kuntaan. Suomessa löytyy erilaisia tapoja, miten kunnat ovat houkutelleet uusia asukkaita, vähän riippuen siitä millainen tilanne kunnassa todellisuudessa on.
Lapissa esimerkiksi 15 Lapin kuntaa ja House of Lapland toteuttivat 2018-19 kampanjan, missä esimerkiksi Rovaniemellä väliaikaisesti kuntaan tulevat saivat kaupungin kulttuuripassin sekä Guide by Locals-ohjekirjasen. Vastaavasti esimerkiksi Pellossa annettiin potkukelkka. Itseasiassa alueelle on toteutettu oma Lapland.fi sivusto, josta löytyy tietoa alueelle muuttamisesta. Sivusto esittelee eri Lapin kuntien tarjouksia, kuten 100 euron edestä sähköä!
Yksi usean kunnan käyttämä houkutin on tonttiale, mutta sitä käyttää suurin osa pienistä kunnista, jotka saattavat laskea tonttien hinnat jopa puoleen. Syy tähän on selvä, kunnan kärsiessä väestökadosta, on keksittävä jotain, millä kuntaan saadaan uusia asukkaita. Esimerkiksi Vetelissä omakotitalotontti sivukylillä maksaa 50 senttiä per neliömetri. Mutta muuttoliikettä kaupunkeihin on vaikea pysäyttää, kun samalla kunnan omat palvelut vähenevät, väestö ikääntyy ja sitä myöten veronmaksukyky pienenee. Onhan tontteja myyty Suomessa eurollakin.
Joissakin kunnissa on vuosien aikana tarjottu muuttajille myös lahjakortteja paikallisiin liikkeisiin, joka perustuu laskelmaan, että jokainen poislähtevä kuntalainen vie mukanaan myös kunnan verotuloja ja valtionosuuksia tuhansien eurojen verran per vuosi.
Osa kunnista on myös luonut erilaisia palkkiojärjestelmiä perheille, johon syntyy lapsi. Kunnat ovat voineet myös tukea työmatkaliikennettä sekä lähettää entisille kuntalaisilleen kirjeitä, joissa kannustetaan palaamaan takaisin syntymäseudulle.
Eräässä suomalaisessa kunnalla oli käytössä ensi asunnon ostajalle tai rakentajalle asunnonhankintaan lisäpalkkio, missä uudelle talon omistajalle maksettiin peräti 25 euroa per huoneistoneliö ja edellä mainittu työmatkojen avustaminen saattoi tarkoittaa jopa 300 euron avustusta, jota vielä korotettiin 50 eurolla per jokainen lapsi.
Lisäksi joissain kunnissa maksetaan nuorille, jotka jäävät kotikuntaansa peruskoulun jälkeen pientä esimerkiksi sadan euron tukirahaa. Nämä kuntien maksamat rahat ovat enemmänkin tunteisiin liittyviä, kuin oikeasti sen kokoisia, joiden avulla nuoret tai perheet tekisivät ratkaisuja tulevaisuuden asuinpaikastaan.
Normaaleja etuja uusille asukkaille ovat myös erilaiset etusetelit paikallisiin liikuntapalveluihin, uimahalliin, teatteriin ja paikallislehden parin kolmen kuukauden tilausjaksoja.
Koska kunnat haluavat etenkin lapsiperheitä, niin perheille markkinoidaan paitsi vauvarahoja myös sisäilmaongelmista vapaita kouluja, ja varsinkin isojen kaupunkien suuntaan luontomahdollisuuksia, tilaa hengittää ja toimivaa palvelurakennetta.
Kuntien väliset erot kasvavat
Kuntien väliset erot tulevat kasvamaan entisestään 2020-luvulla, jollei yhteiskunnassa tai maailmassa tapahdu selkeää ajattelutavan muutosta. Korona-virus sai jo monet ajattelemaan maaseudulle muuttoa, pois väkijoukoista, mutta siinä vaiheessa, kun perheen elämä rakentuu saatavilla olevien kaupunkipalveluiden ja työpaikkojen ympärille, vaatii muutto siitä pois todellista luottoa tulevaisuuteen. Etätyön ratkaisu ja entistä nopeammat tietoliikenneyhteydet esimerkiksi 5G-verkkojen kautta voi tuoda tähän muuttoliikkeeseen oman teknisen apunsa, mutta palveluita ei pelkästään sillä luoda tyhjentyneisiin kuntiin.
Suomen ja koko Euroopan ikääntyminen näkyy siinä, että työikäisen väestön määrä vähenee 2020-luvulla noin 3 400 henkilöllä joka vuosi. Ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän sote-palveluita, joten kuntien meno välttämättä kasvavat. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö jatkaa keskittymistään pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin