Juha-Pekka Vähä mittaamassa Vihtijärven vedenlaatua. (Kuva Soile Petrell)

Hiidenveden kunnostus -hanke ja Vihtijärven-Lapoonjärven suojeluyhdistys selvittävät syksyllä 2017 Vihtijärveen suuntautuvaa vesistökuormitusta. Selvityksen pohjalta laaditaan suositukset järven kunnostustoimille.

Vihtijärvi on melko pieni, keskisyvyydeltään 5 metrin vähähumuksinen järvi Vihdin kunnan pohjoisosassa. Vihtijärven tila voidaan luokitella hyväksi. Viime vuosien ajan rantojen asukkaat ovat kuitenkin huomanneet järvellä rehevöitymisen merkkejä, kuten kasvillisuuden runsastumista. Järven suojeluyhdistyksen aloitteesta Hiidenveden kunnostus -hankkeessa lähdettiin pohtimaan, kuinka rehevöitymiskehitykseen voisi puuttua.

-Järven kunnostuksen pohjaksi tarvitaan tietoa siitä, mistä rehevöittävä kuormitus on peräisin ja kuinka suurta se on. Tätä selvitetään tutkimalla järveen laskevien purojen ja ojien vedenlaatua sekä niiden valuma-alueiden maankäyttöä”, kertoo hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Tavoitteena onkin selvittää, laskeeko järveen uomia, joiden kuormituspitoisuudet ovat kohonneet ja joille voisi kustannustehokkaasti kohdistaa vesiensuojelutoimenpiteitä.

Tietoa kerätään vesinäyttein ja ilmakuvin

Kuormitusselvityksessä Vihtijärveen laskevista uomista otetaan vesinäytteet laboratorioanalyysejä varten. Laboratorioanalyyseistä saadaan tarkempaa tietoa kuormituksen laadusta. Kiintoaineen ja ravinteiden määrä ilmentää pääosin maa- ja metsätalouden vaikutusta; pelloilta, hakkuualueilta ja ojitetuilta soilta huuhtoutuu sadeveden mukana sameutumista aiheuttavaa kiintoainesta ja leville käyttökelpoisia ravinteita.

Vedenlaadun tutkimisen lisäksi selvitetään valuma-alueen maankäyttöä kopterikameralla kuvaamalla. Kopterin tuottamaa aineistoa peilataan muuhun satelliittikuvamateriaaliin, ja näihin pohjautuen tehdään tarkat maankäyttöanalyysit; kuinka paljon on peltoa, hakkuualueita ja ojituksia.

Kuvauksen suoritti syyskuussa jyväskyläläinen Bitcomp, joka on erikoistunut ympäristötutkimukseen kaukokartoituksen keinoin.

-Koska kopterikuvaus on käytännössä käsityötä, koko valuma-alueen kuvaus veisi paljon työaikaa. Nyt kuvasimme esimerkkivaluma-alueen, ja tätä aineistoa peilataan Sentinel- ja Landsat -satelliittikuviin, jotka ovat saatavilla kaikkien tutkimusuomien valuma-alueilta. Näitä aineistoja yhdistämällä pääsemme aiempaa tarkempiin maanpeiteanalyyseihin”, toteaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n paikkatietosuunnittelija Sini Pöytäniemi.

Kaukokartoitusmateriaaleja verrataan lopuksi vesinäytteiden laboratorioanalyysituloksiin, jolloin päästään tarkemmin arvioimaan maankäytön ja vedenlaadun välistä yhteyttä.

Kopterikameran käyttö kuormitusselvityksissä on Hiidenveden kunnostus -hankkeelle pilottikokeilu. Uudesta menetelmästä toivotaan entistä tarkempaa tietoa kunnostusten suunnitteluun. Kun analyysit ovat valmiit, voidaan tehdä suosituksia kunnostustoimenpiteille, esimerkiksi kosteikoille, luonnonmukaisille peruskuivatushankkeille, neuvonnalle tai järvessä toteutettaville kunnostustoimille.