Akke Selin toi Kino Akselin takaisin Nummelaan. Kysyimme elokuvasukuun kuuluvalta Seliniltä laajemminkin elokuvan kuulumisista.

Akke Selin avasi helmikuun alussa Nummelaan Kino Akselin. Hän avasi samaan paikkaan elokuvateatterin myös vuonna 2000 ja pyöritti sitä helmikuuhun 2012 sakka.

–Lopetin silloin, koska tämän kiinteistön omistajapohjassa tapahtui muutoksia ja uusi omistaja yritti nostaa vuokraa enemmän kuin kaksinkertaiseksi. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa, hän muistelee.

Tila oli seitsemän vuotta tyhjillään, kunnes Selin osti sen ja aloitti jälleen elokuvateatteritoiminnan. Tekniikka on jo uusittu viimeisen päälle ja toukokuussa on vielä luvassa salin remontointi. Tuolloin penkit ja lattia uusitaan ja seinät saavat uuden maalipinnan. Alku on silti sujunut hyvin vanhoillakin penkeillä.

–Vanhoja ja uusiakin asiakkaita on ollut ihan mukavasti. Uskon, että ihmiset löytävät tänne. Moni on kiitellyt jopa liikuttuneena siitä, että tämä palvelu on tullut takaisin Nummelaan. Moni on sanonut, ettei ole käynyt pitkään aikaan katsomassa elokuvia, koska olisi pitänyt lähteä kauemmas. Vanhempaa väkeä käy hyvin etenkin arkisin kello 14.00 pidettävissä näytöksissä, eivät he halua enää illalla lähteä liikkeelle, Selin kertoo.

Hän asuu itsekin Nummelassa, joten elokuvia on helppo näyttää asiakkaiden toiveiden mukaisina aikoina. Selin pyrkii näyttämään sekä kuluvan talven katsotuimmat elokuvat että aivan tuoreet, joten koko kevääksi on luvassa hyvä ohjelmisto. Näin aluksi elokuvia näytetäänkin tiiviiseen tahtiin, mutta kesällä palataan tavanomaiseen rytmiin.

Selin kertoo, että viikonloppuisin väkeä vetävät parhaiten lapsille suunnatut elokuvat. Yleisesti ottaen eniten katsojia keräävät sekä lapsille että aikuisille suunnatut elokuvat. Selin kertoo, että nuorille suunnatut elokuvatkin esitetään, mutta nuoret ovat se ryhmä, joka suuntaa helpoimmin pääkaupunkiseudun elokuvateattereihin, kun yksi on saanut ajokortin. Lisäksi nuoret haluavat ehkä poiketa samalla muuallakin kuin katsomassa elokuva.

Pienillä elokuvateattereilla menee hyvin

Selin kertoo, että Suomessa elokuvat keräävät vuosittain noin 8 miljoonaa katsojaa. Kotimaiselle elokuvalle kuuluu hyvää, sillä sen osuus kaikista katsotuista elokuvista on noin 25%.

–Kotimaista elokuvaa tehdään nykyään suurelle yleisölle, joten ihmiset ovat tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Ennen haluttiin tehdä enemmän jotain mahtavaa pienelle yleisölle, Selin pohtii.

Hänen kertoo, että tällä hetkellä myös pienillä elokuvateattereilla menee hyvin Suomessa.

–Kaikki elokuvateatterit ovat digitalisoituneet, joten samat ensi-iltaelokuvat saadaan heti sekä isoihin että pieniin elokuvateattereihin. Elokuvia saa myös pitää niin kauan kuin haluaa sekä pitää myöhemmin uusintanäytöksiä. Filmiaikaan filmikeloilla oli aina kiire seuraavaan paikkaan. Nykyään elokuvia on myös paremmin saatavilla kuin ennen.

Hän muistuttaa, että pienikään elokuvateatteri ei välttämättä olekaan niin kovin pieni, sillä monet pääkaupunkiseudun teatterien saleista eivät ole sen isompia kuin esimerkiksi Kino Akselin sali, johon mahtuu 155 katsojaa.

Elokuvasukua

Selinin suvulla on pitkä historia elokuvien parissa. Hänen äitinsä vanhemmilla on ollut elokuvateattereita ja isän isällä Akseli Selinillä oli kiertävä elokuvateatteri, jonka toiminta alkoi 1920-luvulla. Elokuvatuottaja Markus Selin on Akke Selinin veli. Selinit ovat perustaneet mm. Lohjalla toimivan, vuonna 1955 perustetun Kino Vaakunan. He omistavat sen edelleen, mutta elokuvateatteri on vuokrattuna Markku Hinkkaselle. Parhaimmillaan Lohjalla oli 1950-luvulla neljä elokuvateatteria, mutta nyt jäljellä on enää Kino Vaakuna. Entä, millaista on pyörittää elokuvateatteria?

–Samanlaista tämä on kuin muukin viihdeala eli olet töissä silloin, kun muut ovat vapaalla. On kuitenkin mukavaa tarjota ihmisille elämyksiä, Selin kertoo.

Käytännön työ on muuttunut vuosien varrella.

–Aikoinaan oli koneenhoitaja, joka vaihtoi jatkuvasti filmikeloja. Siihen aikaan vaadittiin koneenhoitajan tutkintokin. Silloin keloihin mahtui 20 minuuttia filmiä. Niistä siirryttiin keloihin, joihin mahtui koko elokuva. Silloin elokuva laitettiin vain käyntiin ja tarkennettiin kuva. Nyt digiaikana luodaan ohjelmisto ja käynnistetään elokuva tietokoneelta, Selin kertoo.

Kun Selin katsoo itse elokuvia, hän kiinnittää tarinan lisäksi huomiota moneen muuhunkin asiaan.

–Olen katsonut lähes kaikki näiden vuosien aikana ilmestyneet suomalaiset elokuvat. Katson niitä vähän eri tavalla kuin tavanomainen katsoja, koska mietin, miten kohtaukset on tehty, pohdin kuvauspaikkoja ja lavastusta ja seuraan näyttelijöiden työskentelyä. Huippunäyttelijöihin ohjaajan osaaminen ei vaikuta, mutta yleensä ohjaajalla on suuri vaikutus näyttelijän roolityön onnistumiseen, Selin avaa.

Kokonaisuudessaan elokuva on hänen mielestään viihdyttävä ja mukaansatempaava taiteenmuoto ja kaiken lisäksi teatteritaiteista asiakkaalle edullisin.

–Kun elokuva tekee katsojaan vaikutuksen, se on täyttänyt tehtävänsä, hän tiivistää.

Elokuvan matka murrosten yli

Elokuva-allalle on mahtunut muutama murrosvaihe.

–Kun televisio yleistyi 1960-luvulla puolet elokuvateattereista lopetti toimintansa. Seuraava murros tapahtui 1980-luvun alussa, kun videot valtasivat kodit. Silloin kuviteltiin, etteivät ihmiset käy enää elokuvissa, kun joka kylässä oli videovuokraamo, Selin kertoo.

Hän itse reagoi muutokseen pistämällä pystyyn kaksi videoliikettä.

–1990-luvun taite oli hyvä, mutta sitten ihmiset huomasivat kantavansa koteihinsa vanhoja elokuvia, sillä uusia näkee vain elokuvateattereissa. Siitä alkoi jälleen elokuvateatterien nousu.

Hän muistuttaa, että edelleenkään uusia, isojen elokuvastudioiden tuottamia ensi-iltaelokuvia ei voi ostaa kotiin esimerkiksi maksukanavien kautta. Elokuvia tuotetaan kuitenkin maailmalla nykyään niin paljon, että kaikki eivät päädy lainkaan teatterilevitykseen, vaan eri kanaville.

Elokuvamieltymyksiä ja oopperaa elokuvateattereissa

Ihmisten elokuvamieltymyksissä on hieman eroja kansainvälisesti vertailtuna. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suosiota keräävät tietyn tyyppiset fantasiaelokuvat, jotka eivät vetoa pohjoismaalaiseen yleisöön. Saksassa taas tietyt action-elokuvat keräävät hyvin yleisöä, mutta eivät Pohjoismaissa, Selin heittää pari esimerkkiä. Suomen sisällä on alueellisia eroja, jotka johtuvat esimerkiksi tutuista kuvauspaikoista tai oman kylän ohjaajasta. Ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset elokuvat menestyvät paremmin kuin muualla Suomessa.

Uusi, digiajan mukanaan tuoma asia on oopperan esittäminen elokuvateattereissa joko suorana tai tallenteelta. Oopperaa on kokeiltu esimerkiksi Salossa, mutta Kino Akselissa sitä ei nähdä ainakaan vielä kevätkaudella.

SMS