Kevään ja kesän aikana Korkeasaareen on saatu jälleen uusia pieniä asukkaita. Näiden pentujen, vasojen, kilien, poikasten ja karitsojen saapuminen ilahduttaa paitsi eläintarhan vierailijoita, myös suojeluohjelmien koordinaattoreita. Esimerkiksi myskihärkäkiliä ei ole nähty Korkeasaaressa 2000-luvun alun jälkeen ennen viime vuotta, joten tämän vuoden kaksi uutta myskihärkäkiliä ovat erittäin tervetulleita. Korkeasaari on todellinen lähimatkailukohde.
Muskihärkäkilien syntymä on merkittävä tapaus. Ensimmäisten kriittisten kuukausien aikana niiden hyvinvointia seurataan tarkasti, jotta ne voivat kasvaa terveiksi ja vahvoiksi yksilöiksi. Emojen läheisyydessä viihtyvät kilit tuovat iloa kaikille vierailijoille.
Manulit ja metsäpeurat
Korkeasaaren manuleille syntyi keväällä pentuja, ja terveystarkastuksen yhteydessä molemmat urospennut madotettiin ja tunnistussirutettiin. Nyt kahden kuukauden ikäiset manulinpennut ovat jo niin vauhdikkaita, että niitä saattaa nähdä ulkotarhassakin. Näiden uhanalaisten kissaeläinten lisääntyminen on tärkeä osa suojeluohjelmia.
Metsäpeuroille on syntynyt neljä vasaa, jotka viihtyvät emiensä kanssa Korpi-alueen aitauksessa. Metsäpeurojen suojelussa Korkeasaari on ollut aktiivinen osana kotimaista MetsäpeuraLIFE-luontoonpalautusprojektia. Siellä syntyneitä peuroja on siirretty Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin vuosina 2016–2023.
Kuhertajagasellit ja markhorit
Korkeasaaressa on yksi Euroopan harvoista lisääntyvistä kuhertajagasellilaumoista, jonka lauma vahvistui tänä vuonna kolmella vasalla. Samoin markhorien eli kierteissarvivuohien laumassa on viisi uutta kiliä. Nämä uudet tulokkaat ovat tärkeä lisä lajin kantakirjaan ja geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen.
Persianlampaiden lauma kasvoi tänä vuonna kaksosilla, jotka ovat varttuneet emänsä hoivissa jo kolmen kuukauden ikäisiksi. Uhanalaiseksi luokitellun lajin tarhakanta on pieni ja jokainen syntynyt eläin on erityisen tärkeä lajin suojeluohjelman kannalta.
Africasia-talon uudet tulokkaat
Africasia-talossa aavikkopuolella kyläkutojille on kuoriutunut poikasia, jotka kasvavat koiraiden rakentamissa komeissa roikkuvissa pesissä. Aavikkopuolella myös pikkumangusteilla on jälkikasvua. Sosiaaliset mangustit elävät perhekunnissa, joissa vain alfapari lisääntyy muiden auttaessa poikasten hoidossa.
Talon tropiikkipuoleltakin on iloisia uutisia, sillä huiluharakkataskupariskunta on saanut poikasia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun huiluharakkatasku on lisääntynyt Korkeasaaressa. Lisäksi suokukkojen pesintä Borealia-talossa oli onnistunut ja riikinkukkotarhassakin voi nähdä poikasen.
Partakorppikotkat
Keväällä Korkeasaaren partakorppikotkille kuoriutui Qotkaksi nimetty poikanen, joka on jo noussut siivilleen Saksan Alpeilla luontoonpalautushankkeen tiimoilta ja saanut uuden kutsumanimen Wiggerl. Korkeasaaressa aiempina vuosina kuoriutuneet partakorppikotkien poikaset on vapautettu Ranskan Vercorsin luonnonpuistoon, Korsikalle sekä Espanjan Andalusiaan.
Poikaset ovat aina ilahduttava uutinen, erityisesti suojeluohjelmien lajeille, jotka tarvitsevat tukea säilyäkseen elinvoimaisina. Korkeasaari tekee tärkeää työtä suojelun eteen.
Eläinten nimeäminen
Korkeasaaressa syntyvät eläimet nimetään vuosittain vaihtuvan kirjaimen mukaan. Vuonna 2024 eläinten poikaset saavat Q-kirjaimella alkavat nimet. Asiakkaiden ehdotuksista keväällä kerätty lista tarjoaa satoja nimivaihtoehtoja, joista on jo valittu mm. Qääpä, Qorpi, Qaamos, Quasima, Qaia, Qasim, Quentin, Queenie, Qira, Qiana, Qerttu, Quisma ja Quiller.
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajanviettopaikoista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri ja sen tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia.
Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja.
Villieläinsairaala
Korkeasaaren yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola. Villieläinsairaala hoitaa vuosittain satoja potilaita, jotka palautetaan tervehtymisen jälkeen luontoon.
